Niki Matheson

Tanssin talon toiminnanjohtaja

Niki Matheson on helmikuussa 2022 avatun Tanssin talon toiminnanjohtaja. Pitkän linjan taide-, kulttuuri- ja tapahtuma-alan ammattilaisen työhistoriasta merkittävä osa on kulunut Suomen suurimman taidefestivaalin, Helsingin juhlaviikkojen parissa. Ennen Tanssin taloa Matheson toimi Kulttuuritehdas Korjaamon toimitusjohtajana. 

”Ura taiteen ja tapahtumien parissa on unelmien täyttymys; luovien taiteilijoiden, elävien esitysten ja innostuneen yleisön hyväksi työskentely on valtavan innostavaa.”

Tanssin talo on Helsingin Ruoholahdessa sijaitseva Suomen ensimmäinen tanssille omistettu esitys- ja tapahtumakeskus, jossa voi nähdä ympäri vuoden laajan kirjon erilaista tanssia, sirkusta ja muita kulttuuritapahtumia.

Olo n:o 22 / Pasi Karjula, Marko Vuokola (2000)

Kimmeltävät kuulat ympäri Hietalahtea tuntuvat pyörähtäneen paikoilleen kuin tyhjästä. Niitä voi löytää sattumanvaraisesti kulkureittien varrelta, satama-altaan vierestä ja jopa asuintalon sisäpihalta.

Hopeisista pallukoista voi katsella niihin eri suunnilta piirtyviä heijastuksia ja myös mukaan peilautuvaa omaa kuvaa. Olo n:o 22 teoksen kuulat ovat osa Helsingin kaupungin julkisten taideteosten kokoelmaa, joita voi löytää lisää näiden reittien avulla. Katso reitit täältä. 

Pohjoistuulen metsä 

Valokuvanäyttely Pohjoistuulen metsä vie suoraan suomalaisten sielunmaisemaan. Kuvista huokuu metsän tuoksut, äänet ja ikuisuuden aikajana. Näyttely herättää pohtimaan metsän monimuotoisuutta ja ihmisen luontosuhdetta maailmassa, jossa koskematonta luonnontilaista metsää on enää vaikea löytää.

Valokuvaajat Ritva Kovalainen ja Sanni Seppo ovat tutkineet metsää aiemminkin, ja tämä näyttely on heidän metsätrilogiansa kolmas osa. Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan, kuuluu suomalainen sananlasku. Toisin sanoen, niin sinua kohdellaan, kuin miten itse muita kohtelet. Pidetäänhän luonnosta huolta. 

Love & Anarchy by Thierry Noir (1994)

Berliinin muurin maalarina kuuluisaksi tullut ranskalainen katutaiteilija Thierry Noir toteutti Kaapelitehtaan kulttuurikeskuksen porttikäytävään värikkään muraalin vieraillessaan vuonna 1994 Rakkautta & Anarkiaa -filmifestivaalilla. Teos on saanut olla vuosikaudet rauhassa töhrijöiltä ja se toimii värikkäänä symbolina Suomen suurimmalle ja monipuolisimmalle kulttuurikeskukselle.

Lonnan sauna

Helsinkiläiset arvostavat julkisten löylyhuoneiden perinnettä. Saunan maaginen tunnelma, rentouttava vaikutus ja saunatovereiden kanssa käytävät keskustelut houkuttelevat kaupunkikylpijöitä varsinkin viikonloppuisin jonoksi asti. Melko uusi saunatulokas löytyy Lonnan saaresta Kauppatorin ja Suomenlinnan välistä.

Vain kesäkaudella avoimena oleva puulämmitteinen parvimallinen sauna on arkkitehtitoimisto OOPIAn suunnittelema ja sinne pääsee 10 minuutissa yhteysaluksella. Saunavuoro kannattaa varmistaa etukäteen Lonnan sivuilta. 

Katajanokan mattolaituri

Pikkuhiljaa katoava kesäinen perinne, mattojen pesu, on edelleen mahdollista eri puolilla Helsinkiä. Meren päällä kelluvia laitureita löytyy vielä muutamista paikoista, vaikka matonpesijöitä niillä näkee yhä harvemmin. Klassinen matonpesuaine mäntysuopa on suomalaisen metsäteollisuuden sivutuote, ja sen mäntyöljystä peräisin oleva tuoksu on useimmille suomalaisille lapsuuden kodista tuttu puhtaudesta kertova haju. Katajanokan mattolaiturilla saattaa myös kuulla leijonien karjuntaa; vastapäisellä rannalla on Korkeasaaren eläintarha.